Titaani

Keveyttä, kestävyyttä ja tyylikkyyttä

Titaani on alkuaineena monille vieras ja tuntematon metalli, joka löydettiin vasta vuonna 1791. Titaania saadaan pääosin USA:sta, Kanadasta ja Australiasta.

Titaanilla on monia hyvin poikkeavia ominaisuuksia muihin metalleihin verrattuna: se on neljä kertaa kovempaa kuin teräs mutta viisi kertaa kevyempää kuin puhdas kulta. Titaanin korkea sulamispiste, antimagneettisuus ja erinomainen korroosionkesto ovat  myös arvokkaita ominaisuuksia, joiden vuoksi titaania käytetään mm. avaruusteknologiassa ja lentokoneteollisuudessa.

Yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi titaanilla on myös yksi erittäin tärkeä ominaisuus: sille ei voi olla allerginen. Tämä on tärkeää monille metalliallergioista kärsiville. Esimerkiksi platinasta, kullasta ja kullan valkaisussa käytetystä palladiumista yllättävän moni saa allergisia iho-oireita.

Titaanin väri ja kiilto muistuttaa platinaa. Titaani on kuitenkin platinaa huomattavasti kevyempää, kovempaa ja kestävämpää; titaani kestää ajan hammasta muita korumateriaaleja paremmin; kiiltävä säilyy kiiltävänä ja matta mattana huomattavasti pitempään kuin muista materiaaleista valmistetuissa tuotteissa.

Kovuutensa ja korkean sulamispisteensä vuoksi titaani on vaikeasti työstettävä korumateriaali. Monet perinteiset kultasepän työkalut ja työmenetelmät ovat titaanin kohdalla mahdottomia käyttää ja siksi titaanin työstäminen on ollut suuri haaste, etenkin kun puhutaan käsityönä valmistetuista koruista. Uusien työmenetelmien kehittäminen on ollut välttämätöntä ja tämä työ jatkuu edelleen.

GL-Koru kuuluu johtaviin titaanikorujen valmistamoihin jatkuvan tuotekehittelyn ansiosta. Gad Leinsonilla on tarjota asiakkailleen ainutlaatuista ammattitaitoa sekä titaanikorujen suunnittelussa että valmistamisessa. Gl-Korussa on tarjolla monipuolinen valikoima erilaisia titaanikoruja – sormuksia, riipuksia, kaula- ja ranneketjuja, korvakoruja, rintakoruja, solmioneuloja ja kalvosinnappeja.

Kulta

Kulta on varmasti tunnetuin korumateriaali ja se poikkeaakin muista metalleista mm. värinsä vuoksi. Kulta on opittu tuntemaan yli 5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ja siitä lähtien sitä on käytetty erilaisten tarve-esineiden, koristeiden ja korujen valmistukseen. Kultaa alettiin käyttää hyvin varhain myös vaihtokauppatavarana ja jo noin 1700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Egyptissä otettiin käyttöön ensimmäiset kultarahat.

Kultaa löydetään ympäri maapalloa, mutta nykyisen tärkeimpiä kulta-alueita ovat Etelä-Afrikka, Pohjois-Amerikka ja Siperia. Myös Suomesta on löydetty kultaa mm. Lemmenjoen kansallispuiston alueelta. Kultaa on rikastettu sivutuotteena myös Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen ja Aijalan kaivoksista. Pieniä kaivoksia on useitakin ja uusia kultalöytöjä tehdään jatkuvasti eri puolilla maata. Tuotantomäärät ovat kuitenkin hyvin pieniä jos niitä verrataan maailman suuriin kullantuottajiin.

Kultaa käytetään nykyään pääasiassa kultakorujen ja erilaisten koriste-esineiden valmistamiseen. Puhdas hienokulta on hyvin pehmeää ja siksi sitä ei juurikaan käytetä korumateriaalina. Kulta saadaan kovemmaksi ja kestävämmäksi seostamalla hienokultaa eri seosaineiden (mm. hopea, kupari ja sinkki) kanssa erilaisiksi lejeeringeiksi. Käytetyimmät lejeeringit ovat 14 ja 18 karaatin kultaseokset, joissa on kullan pitoisuus on vähintään 58,5 % ja 75 %. Seosaineiden eli hopean, kuparin ja mahdollisesti myös sinkin suhteelliset määrät vaihtelevat eri lejeeringeissä. Tämän vuoksi Suomessa käytettävä kulta on punaisempaa kuin Etelä-Euroopassa käytettävä keltainen kulta.

Valkokulta ei ole alkuaineena löydettävää valkoista kultaa, vaan se seostetaan samalla tavalla hienokullasta ja seosaineista kuin muutkin kultalejeeringit. Erona on kuitenkin se, että valkokultalejeerinkiin lisätään myös valkaisevaa metallia. Aikaisemmin valkaisemiseen käytettiin nikkeliä, mutta siitä on lähes luovuttu nikkelin aiheuttamien allergiaoireiden vuoksi. Nykyään palladium korvaa nikkelin ja siksi nykyään puhutaankin palladiumvalkokullasta. Valitettavasti palladiumkaan ei ole allergisesti täysin turvallinen vaihtoehto, sillä palladiumallergia on huomattavasti yleisempää kuin luullaan.

Palladiumvalkolkulta on huomattavasti keltakultaa pehmeämpää. Koska palladiumvalkokulta on väriltään harmahtavaa, siitä valmistetut tuotteet päällystetään usein galvaanisesti valkoisella rodium metallilla.